Ihmetyttää, miten eri linjalla tuomarit voivat olla. Yleensä on aika selkeästi samaa linjaa tuomareilla, mutta esim. Pieksämäen kisoissa (2.4.) osa tuomareista oli antanut pareille ykköstä, osa 5 ja osa jotain siltä väliltä. Miten ihmeessä näin suurta heittoa voi olla?
Hups....sohaisitkohan ampiaisenpesään... Tätä on ihmetelty aina mutta selityksiä on monia; tuomarin mielestä väärän seuran pari, tuomari on lattaritanssija, pari tanssi juuri sillä hetkellä väärään tahtiin kun tuomari katsoi heitä, tuomari ei vaan tykkää ko. parista.......jne. Ehkä joku osaa antaa paremman selityksen jään mielenkiinnolla odottamaan.
Joka kisassahan tätä käytännössä näkee. Hajonta on välillä maksimaalisen suurta. 1-2 tuomaria on aivan eri linjoilla kuin muut. Vaikka arvostelukriteerien pitäisi olla samat, niin todellisuudessa painotukset heittävät paljon.
Ikuisuuskysymys, johon ei ole oikeaa vastausta. En jaksa uskoa että tuomarit ovat aina puolueellisia tai että sillä on vaikutusta onko "lattarituomari" vai "vakiotuomari". Saman koulutuksen tuomarit käyvät kuitenkin läpi.
Kuten 2288 mainitsi, uskoisin että eniten vaikutusta on sillä millä hetkellä tuomari paria katsoo. Jos kysymys ei ole SM-finaalista, parien tanssitaso saattaa heitellä paljonkin yhden tanssisuorituksen aikana, jolloin erittäin suureen rooliin tulee juurikin se hetki.
Kriteerit ovat toki samat, mutta jos kaikilla pareilla kriteereistä täyttyy vain osa, pitää päättää mitä itse painottaa. Miten arvostelet finaalin jossa kaikki tanssivat väärään tahtiin, eikä kuitenkaan kaikille voi kuutosta antaa?
Asettakaa itsenne joskus tuomarin asemaan ja kokeilkaapa arvostella aluekisojen kaikki finaalit paperille. Verratkaa sen jälkeen omia merkintöjä lopullisten sijalukujen kanssa.
Ja joskus voi vilkaista mistä tuomari on kotoisin, ja millaisia pisteitä antaa samalta paikkakunnalta tulleille pareille.. Monestihan tuomari on myös joidenkin parien valmentaja, joille hän on harjoituksissa kertonut mitä asioita hän painottaa.
Toisaalta jos parilla suoritus heittelee tanssin aikana, niin eikö se itse asiassa ole ihan oikein, että myös tuomariäänissä on heittoa, koska silloin se kuvastaa itse suoritusta.
Ainakin itsellä aivan alussa heittoa oli hirmuisesti suorituksen trasossa ja eri tanssien välillä myöskin. Tämä näkyy myös arvosteluissa. Kun on päässyt tasolla vähänb eteenpäin niin on myös arvostelut osittain tasaantuneet, virheitä ja huonoja kohtia esityksessä on vielä kosolti, tuomarit ovat vaikean tehtävän edessä laitaessaan paremmuusjärjestykseen opettelevia pareja - sitähän enemmmän tai vähemmmän kaikki alle B-tason ovat.
Lisäksi päälle vielä erityispainotusalueet joita tuomari huomioi, kuten asento, jalkatyö, tarkka rytmi, yleisilme, parin yhteneväisyys koreografiassa ja suorituksessa, yrittäminen, liika yrittäminen ja suorittaminen, tanssiminen / koreografian läpikäynti jne jne...
Lisäksi, kukaan tuomari ei varsinaisesti tarkastele pareja samanaikaisten otosten perusteella vaan seuraavat kukin pareja eri tahtiin.
Samat koulutukset tuomareista suurin osa on käynyt, mutta silti näkemyseroilta ei voida välttyä.
Toinen tykkää toisenlaisesta tyylistä ja toinen toisesta. Mielipide- ja makueroja on aina silloin, kun ihminen arvostelee toisen ihmisen tekemistä. Siltä vain ei voi välttyä. Myös tanssijan ulkonäkö vaikuttaa, vaikkei se virallinen arviointiperuste olekaan.
Naistuomari saattaa nähdä asennon erilailla kuin miestuomari. Esim. osaa katsoa, onko naisella hankalaa asennossa ym.
Alemmissa luokissa varsinkin tanssi saattaa sen puolentoista minuutin aikana vaihdella hirmuisesti. Kuten edellä on todettu, kukaan tuomari ei voi katsoa kaikkia pareja yhtä aikaa, niin että voisi ne sillä silmäyksellä paremmuusjärjestykseen laittaa.
Itseäni hirvittää tanssia oman valmentajan tuomaroidessa, koska hän tietää ne kaikki virheet, mitä meidän tanssista löytyy. Eikä ole koskaan epäillyt niistä rokottaa.
Mielenkiintoisempaa on seurata GP kisojen tuomarointia, kuinka sijaluvut siellä hajautuvat. Ulkomaalainen tuomari saattaakin laittaa ykköseksi tai kakkoseksi aivan eri parit kuin kotimainen.
Näinhän se juuri on. Yleensä vain tuomarit ovat aika samoilla linjoilla kuitenkin ja sekös ihmetyttää, kun näin ei olekaan. Mutta tuli hyviä pointteja, mistä tämä voi johtua.
Kilpailijana olen huomannut, että esim. jotkut tuomarit katsovat pelkästään parin jalkoja. Ja kuitenkin jalkatekniikka ei ole likikään ensimmäisten joukossa, kun katsoo liiton sivuilta arvosteluperusteita...
Kukin tuomari taitaa väistämättä painottaa niitä asioita myös tuomaroinnissaan, mitä pitää muutenkin tärkeänä ja mitä esmi. omilla yksäreillään käyville pareille opettaa. Silloin on toki luonnollista, että ko. parin oppilaat saavat tältä pisteitä, jos kerran toteuttavat hänen opetuksiaan näyttävästi.
Sanoisin, että tuomarit katsovat jalkoja tarkistaakseen, onko pari tahdissa, pelkkä vartalon liikkeiden seuraaminen ei sitä kerro 100% varmasti. Tahtihan on ensimmäinen arvosteluperuste. Jalkatekniikka tulee katsottua siinä samalla ja yleensä hyvän jalkatekniikan omaava pari on tahdissa.
Mielestäni ei tuomarin pitäisi arvostella omaa valmennettavaa paria sillä perusteella miten he suorittavat yksäreiden opetuksia, tämähän on kilpailu ja arvostelussa kuuluu pistää parit paremmuusjärjestykseen.
Nimenomaan, ja mielestäni yllä näin sanottiinkin. En ole kuullut koskaan kenekään tuomarin olevan olleen puolueellinen tai vastaava ja sellaisin seikkoihin paneutuminen on meilestäni ajanhukkaa. Ja väittäminen provosointia.
Tanssitaan parhaimmalla tasolla ja vakuutetaan tuomarit sitten kokonaisuudella. Kullakin tuomarilla on alussa aikaa katsoa mitkä parit erottuvat alussa edukseen ja ketkä vastaavasti jälkipäässä taitojen olevan vielä rosoiset. Itse parien vertailua ei voi tehdä kuin 60s ajan: Lattialla esim 12-paria tekee silloin 5s per pari. Ja nämä siis koko 90s esityksen osasta - eli kukin tuomari näkee eri kohdan tanssista ja täten paremmuusjärjestys on ymmärrettävästi erilainen erityisesti keskivaiheilla, jossa on tasaisemmat parit.
Tuomari voi myös alkuosiossa katsoa parin esiintyvän edukseen ja sijoittaa heidät korkealle, ja loppuosan kömmähdykset jäävät näkymättä joiden perusteella taas muut tuomarit esim arvioivat.
Näin eroja syntyy helposti. Tasainen tanssi tukee tasaisia arvioita, mutta kuten sanottua, tasaisuuteen vaikuttaa sekä oma suoritus että kilpailijoiden suoritus.
"Kilpailijana olen huomannut, että esim. jotkut tuomarit katsovat pelkästään parin jalkoja. Ja kuitenkin jalkatekniikka ei ole likikään ensimmäisten joukossa, kun katsoo liiton sivuilta arvosteluperusteita..."
Ensimmäinen ja tärkein arvosteluperuste on tahti ja perusrytmi, ja sehän useimmiten katsotaan juuri askelrytmistä. Tahti on myös usein se suurin erottaja alemmissa kilpailuluokissa.
Seuraavat kolme arvosteluperustetta: liikeradat, vartalonlinjat ja jalkatekniikka on kaikki nähtävissä sieltä jaloista. Tämä saattaa olla hieman hämmentävää, mutta näin se vain menee. Jos alakerrassa asiat on perssiillään niin mikään yläkerran palikoista ei voi olla kohdallaan. Ja ne jalan asennot ovat ajoittain ihan meidän Champion-luokkankin tanssijoilla hieman hakusessa.
En voi kuitenkaan lähteä puolustelemaan tuomarointia täysin puoleettomana. Itsekin kilpailijana tiedän tuomareita, joiden merkinnöistä en katso miten kukin sinä päivänä tanssi. Nämä samat tuomarit ovat niitä jotka voin tunnistaa finaalin tulosliuskan perustella. Tätä systemaattista tiettyjen parien promootiota ja toisten tiettyjen parien demootiota on tullut nähtyä jo jonkin verran.
Ja sitten sokerina pohjalla on nämä ns. "ammattilaistuomarit", joiden ammattitaito on erittäin kyseenalainen. Esimerkkinä Jyväskylän viimeksi järjestetyt GP-kisat. Tuomaripaneelista löytyi niin norjalainen pyörätuolitanssiliiton pj kuin virolainen seuratanssivalmentaja. Miksi he olivat GP-kisoissa tuomarina? Sen kun tietäisi. Tiedän vain, että pelkkänä amatööritanssijana itsellä olisi ollut ammattitaitoa tuomaroida yhteensä heidän molempien verran ellei enemmän.
Onneksi lat-SM:ssä on nimekäs ja varteenotettava tuomaripaneeli.
Kieltämättä vartalosta lähtevä oikea liike heijastuu sitten loppuviimeksi jaloissa. Mutta että vartalon linjat nähtäisiin jaloista (esim. alemmissa luokissa) ei kyllä minusta kuulosta ihan siltä.... paitsi ettei niitä juurikaan ole ;-)
Aikanaan eräs valmentajaguru totesi, että alapään virheet näkyy kyllä selvästi yläpäässä eli ei niitä jalkoja tarvii sen kummemmin tähystellä :)
Toinen asia, joka kummastuttaa näissä arvosteluperiaatteissa, on tuo tahti ja perusrytmi, joka on kaiken lähtökohta. Se sopii kyllä arvosteluperiaatteksi E-luokkaan, mutta ylemmissä taitoluokissa musikaalisuus (rytmiikka, fraseeraus, musiikin tulkinta jne.) pitäisi olla paljon selkeämmin korostettuna. Sellaisenaan sitä ei löydy arvosteluperusteista ollenkaan, väljästi tulkittuna ehkä kohdista 5. tanssinluonteen tulkinta ja 7. koreografia, mutta noissakaan tuota ei ole omana kohtanaan mainittu.
Oli vielä pakko lisätä, että mielestäni yksi syy miksi ns. tulkintaeroja syntyy tuomaroinnissa, johtuu siitä että ei ole riittävän selkeitä ohjeita ja kriteereitä arvostelulle. On eri asia mikä on käytäntö kuin se mitä on kirjoitettu säännöksi.
Arvosteluperiaatteet varmaan on ja joskus ne "tuomarikoulussa" ehkä on opetettukin mutta tässä vuosien varrella on joutunut huomaamaan, että pitkälti mennään "mikä sattuu silmää mielyttämään" tyylillä
Tuomarin sana on laki, valitusoikeutta ei ole
Kaikki muu liike, esimerkiksi käsien heiluttelu ilman että se syntyy tämän fysiologisen kierron kautta on feikkiä, eikä lainkaan loogista. Eikä lainkaan hyvännäköistä. Siksipä sitä ei juurikaan näe maailman top 24-48:ssa. Suomessahan sillä huidotaan ihan finaaleihin asti.
Poikkeuksena on vartalon isolaatio, mutta sitä meillä näkee harvoin sillä lähes kaikki liikkeet ovat kokonaisvaltaisia. Nykyään niin sanotut temputkaan eivät tapahdu isolaationa, koska ne leivotaan itse perustanssin sisään.
"Mutta että vartalon linjat nähtäisiin jaloista (esim. alemmissa luokissa) ei kyllä minusta kuulosta ihan siltä.... paitsi ettei niitä juurikaan ole ;-)""
Hohhoijaa. Ei ole tainnut tulla tutkisteltua hirveästi kuinka se jalkaterän asento ja painopiste esim. fan:ssä vaikuttaa kehon asentoon ja varsinkin siihen liikkeeseen joka sitä seuraa. Jos esimerkiksi painopiste on liikaa jalkaterillä, eikä tarpeeksi kannoilla kun jalkatekniikan pitäisi olla flat tai ball flat koko kehon painopiste on automaattisesti liian edessä jolloin kaikki elementit ovat päin honkia. Tämän pitäisi olla selvää ainakin joka ikisille A-tason tanssijalle. Ja tämä fakta on tasoluokasta riippumaton.
"Aikanaan eräs valmentajaguru totesi, että alapään virheet näkyy kyllä selvästi yläpäässä eli ei niitä jalkoja tarvii sen kummemmin tähystellä :)"
Kausaalisuus. Olennaista yleensä valmennuksessa ja virheiden etsimisessä (tuomaroinnin perustarkoitus) on se virheen alkuperä; se varsinainen ongelma.
"Se sopii kyllä arvosteluperiaatteksi E-luokkaan, mutta ylemmissä taitoluokissa musikaalisuus (rytmiikka, fraseeraus, musiikin tulkinta jne.) pitäisi olla paljon selkeämmin korostettuna."
Tästä olen erittäin paljon samaa mieltä. Haluaisin itsekin nähdä läheisempää kosketusta musiikkiin. Varsinkin latinalaistanssien puolella tanssiparit seuraavat tahtia sokeasti, eivätkä kuuntele lainkaan rytmiä. Poikkeuksena löytyy latinalaistanssien puolelta champion-luokasta kaksi tanssiparia. Tosin eivät hekään seuraa rytmiä pilkun tarkasti, mutta kuitenkin kuuntelevat esim. musiikin aksentteja ja taukoja. Tätä tosin tapahtuu ihan maailman huipullakin. Se kertoo siitä missä kilpatanssin painopiste on aina ollut, eli tekniikaassa. Mutta jos fraseeraus ja rytmiikka selkeästi sisällytettäisiin keskeiseksi osaksi kilpatanssia (niin kuin se on esim swing-tansseissa) koko lajin täytyisi muuttua suhteellisen radikaalisti. Tämä rytmiikka-asia ei ole lainkaan yksinkertainen ja siitä riittää juttua tarpeeksi, ettei se kuulu varsinaiseen käsiteltävään aihepiiriin.
Muuten olen samaa mieltä mitä kirjoitit tulkintaeroista ja selvistä kriteereistä. Varsinkin tuomareiden ajan tasalla pysyminen olisi oleellista. Vaikka moni peruasia ei muutu sitä perustekniikassa kirjattua muottia rikotaan jatkuvasti ja enenevässä määrin.
Meidän laji on kuitenkin peruslähtökohdaltaan kilpailulaji, ja siten tätä lajia pusketaan jatkuvaan kehitykseen. Siksi on siis ihmeellistä nähdä GP- ja SM-tasolla tuomareita jotka eivät ole olleet kosketuksissa kilpatanssiin esimerkiksi kymmeneen vuoteen.
Kyllähän sen kaikki tanssijat tajuavat, ettei tämä laji ole enää sama kuin se oli kaksikymmentä vuotta sitten, ja niin moni asia on muuttunut jo pelkästään vuosikymmenessä.
Tanssi lähtee vartalosta, eikä jalassa pitäisi tapahdu mitään ennen kuin keskivartalossa on tapahtunut jotain - ja paino liikkunut. Jalka vain reagoi näihin. Piste.
Tällaisessa keskustelussa ainakin nimimerkkien takaa löytyy kaikkitietäviä asiantuntijoita, kun taasen harva uskaltautuu omalla nimellään forumille (niin kuin ei allekirjoittanutkaan).
Kun on kyse arvostelulajista, niin ei ole mahdollista saada ehdottomia eksakteja oikeita yhteneväisiä arvostelutuloksia. Vaikka kuinka strandardisoitaisiin ja ohjeistettaisiin arvotelukriteerit, on tuomaroinnissa kuitenkin kyse ihmisen tekemästä inhimillisestä arvioinnista, johon vaikuttaa niin moni seikka. Käytävässä keskustelussakin on jo moneen kertaan mainittu se tosiasia, että tuomari kerkiää nähdä yhtä paria kilpailun kuluessa vain muutamien sekunttien ajan. Jo tämä tuo sattuma- ja "tuuri" -elementin vahvasti mukaan kuvioihin.
Lieviä "oikeusmurhia" varmaankin tapahtuu jatkuvasti, mutta ne ovat kuitenkin loppujen lopuksi yksittäistapauksia, sillä kyllä tuomiot varmasti pitkässä juoksussa kuitenkin asettuvat kohdallensa.
Ja lopuksi; sitä ei voine kukaan kieltää, että:
Pari joka tanssii hyvin, pärjää hyvin. Piste.
Guy Howardin ja Walter Lairdin mukaan vartalo lähtee liikkeelle ennen jalkaa. Eri asia tietenkin on, että voima liikkeeseen saadaan lattiasta tukijalan käytöllä.
Useimmat tuntemani tuomarit/valmentajat ovat sitä mieltä, että tanssin taso näkyy parhaiten kokonaisuutta tarkkailemalla. Oikeaa liikettä ja vartalon käyttöä ei saa aikaan ilman oikeaa jalkatekniikkaa, mutta pelkkä jalkatekniikka ei takaa, että liike olisi oikea. Jalkatekniikka heijastuu koko vartalossa, joten kokonaiskuvaa katsottaessa näkyy myös väärä jalkatekniikka.
"Guy Howardin ja Walter Lairdin mukaan vartalo lähtee liikkeelle ennen jalkaa."
Liike on vartalojohtoista (vartalo liikku kehon painopisteen yli luoden "tyhjiön" jalalle ottaa askel), mutta itse liike ei lähde alunperin keskivartalosta. Ja nimenomaan tuossa lausahduksessa on kyse askeleen ottamisesta muihin suuntiin kuin taaksepäin.
"Eri asia tietenkin on, että voima liikkeeseen saadaan lattiasta tukijalan käytöllä. "
Nimenomaan. Tämä on suhteellisen helppo testata. Se)so jalat yhdessä suorilla polvilla. Vaihda paino jommalle kummalle jalalle. Ensimmäinen asia joka liikkuu on polvi johtuen jalkaterän painopisteen muutoksesta. Ilman tätä asettumista et voi liikuttaa yläkeskustaa yli painopisteen (vartalojohtoisuus) olema4ta valmiiksi ylitasapainossa. Asettumatta ennen keskustan liikettä mitään liikettä ei voi viedä varsinaisesti loppuun ja vapaasta jalasta katoaa paine lattiaa kohti (tai tarkemmin ottaen sitä ei ollut lainkaan). Siinä saa sitten jättää hyvästit kaikelle s)tkeydellekin.
Ei noista videoista saa mitään sen kummempaa tuomarointikeskusteluun, muuta kuin että senioreista huomaa että ovat aloittaneet lajin harrastamisen aikuisina - tänään huippujunnut ohittaa liikkeellään parhaat seniorit ja tulevat kasvaessaan päihittämään nykyiset champion-luokan huiput jo pelkästään siksi, että ovat aloittaneet lajin niin nuorena ja saaneet määrätietoisempaa valmennusta kuin aikaisemmat sukupolvet.
Erillisten kilpailujen videoiden vertaileminen ei tuo keskusteluun mitään uutta, koska kilpatanssissa ei mitata senttejä tai sekunteja ja siinä ei anneta faktisia pisteitä suorituksista. Kyse on aina yksittäisen kilpailun aikana tehdystä suorituksesta ja siitä, kuinka hyvin onnistuu esittämään tanssinsa. Siinä toki auttavat tekniikkakirjojen määrittelyt, mutta huippuparien erot ovat niin mikroskooppisen pieniä, että niitä ei ratkaise nilkan ojennuksen astekulma (muistattehan kaunoluistelun pakolliset kuviot aikoinaan ja jäähän jätettyjen jälkien mittailu - pah!) vaan kyky esiintyä ja olla enemmän läsnä sekä valovoimainen. Tämä on se mitä lopulta kutsutaan tanssiksi, ei se tekniikan mittailu.
Hyvä tekniikka auttaa tuottamaan parempaa tanssia, mutta pelkästä teknisestä suorittamisesta ei saada milloinkaan tanssia.